MariPuoskari.net

Aluksi haluan kiittää tarkastuslautakuntaa perinpohjaisesta työstä arviointikertomuksen laatimisessa.

Tilinpäätös on keskeinen virstanpylväs, jossa valtuusto tarkastelee edellisen vuoden toimintasuunnitelman ja budjetin toteutumista. Onkin sääli, että tilinpäätöksen huomioarvo selvästi budjettia pienempi. Vähintään yhtä tärkeää kuin laatia hyvät piirustukset, on tarkastaa saatiinko talo valmiiksi.
Lue lisää…

Kolumni on julkaistu Kamppi-Eira-, Töölöläinen- ja Meri-Helsinki-lehdissä kesäkuussa 2007.

Länsimetron laajentaminen on huikea kehitysaskel koko pääkaupunkiseudulle. Raiteet houkuttelevat autoilijoita joukkoliikenteen pariin busseja paremmin. Kaupunkisuunnitteluvirasto pohtii parhaillaan Helsingin puolelle sijoitettavien metropysäkkien paikkoja. Todennäköisiä sijoituspaikkoja ovat Lauttasaaren ostoskeskus sekä Koivusaari.

Maailmalla metropysäkin mitoituksessa käytetään tunnuslukua, jonka mukaan pysäkin rakentaminen kannattaa vasta kun lähialueella asuu tai työskentelee yli 10 000 ihmistä. Helsingin nykyisillä metroasemilla oli vuonna 2005 25 000-55 000 matkustajaa päivässä. Lauttasaaren suhteen määrät eivät aiheuta ongelmia. Sen sijaan Koivusaareen on lisättävä rakentamista ainakin jonkin verran, jos sinne halutaan sijoittaa pysäkki.

Yleiskaavassa 2002 Koivusaari on merkitty selvitysalueeksi. Alueen osayleiskaavaa ei ole vielä käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Metroaseman tuntumaan tutkitaan mahdollisuuksia rakentaa uusia asuntoja, työpaikkoja sekä virkistys- ja vapaa-ajantoimintoja. Alustavasti on suunniteltu, että tilaa uusille toiminnoille saataisiin täyttömaalla.

Koivusaaren asunto- ja työpaikka-alueelle on jo ilmaantunut vastustusta. Koivusaaren merentäytöillä on arvioitu olevan haitallisia vaikutuksia pintaveden laatuun. Alueen rakentamisen sanotaan myös pilaavan Helsingin kauneimman sisääntuloväylän. Myös meluun ja liikennepäästöihin on vedottu.

Yleisesti ottaen kannatan täydennysrakentamista ratayhteyden varteen. Uskon, että Koivusaaresta tulisi hieno asuinalue loistavilla kulkuyhteyksillä. Vaikka metroaseman sijainnista päätettäessä ei vielä oteta kantaa asuin- ja työpaikka-alueeseen, asiat ovat kuitenkin käytännössä riippuvaisia toisistaan. Tämän vuoksi metroasemasta voidaan päättää vasta kun saatavilla on riittävästi tietoa rakennusalueen vaikutuksista kaupunkikuvaan ja merelliseen luontoon sekä Länsiväylän melun ja päästöjen vaikutuksista tuleviin asukkaisiin.

Teemojamme kevään eduskuntavaaleissa olivat ilmastonmuutos, työelämän muutos ja köyhyyden vähentäminen.

Onnistuimme vaaleissa hyvin, sillä nyt meille todelliset mahdollisuudet vaikuttaa kahteen näistä teemoista. Työministeri Tarja Cronberg on kuukauden aikana päässyt vauhtiin mm. pätkätyöläisten aseman parantamisessa. Monissa ympäristöjärjestöissä on taas juhlittu sitä, että Suomi ehkä vihdoinkin saa pitkän tähtäimen ilmastostrategian, jota ei tarvitse maailmalla häpeillä. Jos joku voi pitää siitä huolen, niin Oras Tynkkynen.

Koska ministereillä ja eduskuntaryhmällä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjumiseen ja työelämän parantamiseen, tulisi meidän puolueena panostaa nyt siihen, ettei kolmas tärkeä teemamme köyhyyden vähentäminen unohdu hallituskaudella. Köyhyys ei todellakaan ole teema, jonka puolesta muut hallituspuolueet nousisivat barrikaadeille. Ja se on teema, jolla oppositio lyö meitä kaikkein kivuliaimmin.

Osalla väestöstä menee taloudellisesti paremmin kuin koskaan. On kuitenkin myös niitä, joiden elävät edelleen köyhyysrajalla. Erityisen heikosti menee niillä, joiden toimeentulo riippuu sosiaaliturvasta.

Köyhyys on naisistunut niin globaalisti kuin Suomessakin. Naisten eläke on keskimäärin vain kaksi kolmasosaa miesten eläkkeestä. Vähimmäispäivärahaa saavia äitejä on nyt paljon enemmän kuin 15 vuotta sitten. Yksinhuoltajat elävät usein köyhyysrajalla rankkaa arkea. Toisaalta asunnottomista suurin osa on miehiä ja nuoret miehet syrjäytyvät naisia helpommin. Globaalilla tasolla niistä, jotka elävät alle dollarilla päivässä suurin osa prosenttia on naisia. Globaalia epäoikeudenmukaisuutta kuvaa myös se, että ympäristön pilaaminen satuttaa eniten kaikkein köyhimpiä.

Kotimassa köyhyyden vähentämiseen voidaan vaikuttaa yllättävän paljon kuntatasolla. Eriarvoisuuteen puuttuminen tulisikin olla pääteemamme ensi vuoden kunnallisvaaleissa. Asunnottomuuden poistaminen, laadukkaan päiväkoti- ja kouluverkoston vahvistaminen, mielenterveyspalveluihin ja lastensuojeluun panostaminen ja muiden julkisten palveluiden turvaaminen ovat teemoja, joiden tulee olla yhä enemmän vihreän politiikan keskiössä.

Globaalilla tasolla köyhyyden kierteen katkaiseminen vaatii puuttumista maailman kauppaan. Vain ekologisin, sosiaalisin ja eettisin perustein ohjailtu markkinatalous antaa kaikille ihmisille mahdollisuuden hyvinvointiin. Me voimme vaikuttaa globaalin oikeudenmukaisuuden edistämiseen myös nostamalla kehitysyhteistyön merkitystä suomalaisessa politiikassa. Ennen kaikkea kehitysyhteistyöhön pitää lisätä resursseja. Muissa Pohjoismaissa on jo asetettu tavoite nostaa kehitysyhteistyömäärärahat yhteen prosenttiin BKT:sta vuoteen 2015 mennessä. Suomen hallitus sopi tason nostamisesta 0,51 prosenttiin samassa aikataulussa. Tämä ei mielestäni ole oikein ja vaadin, että jatkamme ponnisteluja asian korjaamiseksi hallituksessa.

Vuosi sitten hyväksyimme Vihreiden periaateohjelman, joissa keskeisiä arvoja olivat globaali vastuu ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Nyt meidän on panostettava näiden teemojen edistämiseen. Ehdotankin, että otamme kunnallisvaaleissa pääteemaksemme köyhyyden poistamisen.